Historiikki

Yrittäjänaisten perustamiskokous

Syksyllä 1946 perustettiin nelijäseninen naistoimikunta Rauha Hasselblattin johdolla. Tammikuussa 1947 toimikunta uusittiin kuusijäseniseksi. Mukana oli nyt naisia myös Helsingin ulkopuolelta.

Ajatus naisten omasta itsenäisestä yrittäjäliitosta kehittyi nopeasti ja lokakuun 4. päivänä 1947 perustettiin Yrittäjänaisten Keskusliitto. Sopimuskirjan allekirjoittajina olivat Helsingin, Oulun ja Tampereen yhdistykset. Naisjaostoja oli ollut toiminnassa jo aiemmin useilla paikkakunnilla. Nämä muuttuivat nyt Yrittäjänaisyhdistyksiksi.

Lokakuun 23. päivänä 1947 kello 18 kokoontui toistasataa naista Helsingissä sijaitsevaan ravintola Kestikartanoon. Tuolloin päätettiin perustaa suuren innostuksen vallassa Helsingin Yrittäjänaiset ry. Puheenjohtajaksi kutsuttiin kamreeri Rauha Hasselblatt Y-vakuutuksesta.

Yhdistys rekisteröitiin pari vuotta myöhemmin 29.9.1949. Hallituksen muodostivat tuolloin helsinkiläiset:

Toimintaa Lallukassa

Ensimmäinen kerhoilta pidettiin Lallukassa 14.11.1947. Lallukassa kokoonnuttiin ensimmäiset kolmetoista vuotta. Kerhoilloissa pidettiin esitelmiä lukuisista eri aiheista. Pääpainon muodostivat yrittäjyyteen ja liiketalouteen liittyvät asiat. Lisäksi käsiteltiin terveyttä ja kauneutta, pukeutumista ja kodin tarpeita.

Ohjelmiksi vakiintuivat maakuntaillat sekä kultaisen kirjan ilta, jolloin viisi vuotta jäseninä olleet kirjoittivat nimensä "kultaiseen kirjaan". Sosiaalista työtä riitti sotien jälkeen, kun hoidettiin sotavammaisia Kaunialassa ja vanhuksia eri vanhainkodeissa.

Irja Liuksialan puheenjohtajakaudella 1951 - 1955 yhdistyksen toiminta oli vilkkaampaa kuin koskaan ennen. Myös jäsenluku oli korkeimmillaan. Perheenemäntäillat alkoivat vuonna 1951 Kestikartanossa. Ne keräsivät suuren suosion 11 vuoden ajan.

Puheenjohtaja Orvokki Kauniston aikaan 1956 - 1960  juhlittiin yhdistyksen 10-vuotismerkkipäivää näyttävästi sisarillallisilla ravintola Royalin upeissa tiloissa. Kutsuvieraina oli Keskusliiton edustajia ja yhteistyökumppaneita toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen ajalta.

Lallukan aika yhdistyksessämme ja koko 1950-luku oli naisen vapautumisen aikaa, kasvua itsenäiseen ammattiin ja omiin harrastuksiin. Se oli myös kasvua järjestötietoisuuteen, yrittämiseen ja yrittäjä-aatteeseen. Se oli naisena kasvun etsikkoaikaa, joka on jäänyt seesteisenä mieleen jokaiselle mukana eläneelle.

Oman huoneiston hankinta

Haave yhdistyksen omasta kodista oli herännyt jo varhain. Kauppaneuvos Augusta Ohlssonin kodissa vuonna 1949 pidettyjen kotikutsujen tuotto muodosti pohjakassan omakotirahastoon. Rahaston suuruus oli 700.000 markkaa oman huoneiston ostohetkellä 5.2.1961.

Maj-Lis Kajander oli löytänyt yhdistyskäyttöön sopivan huoneiston ja ostanut sen yhdessä Irja Liuksialan kanssa kahden miljoonan markan käsirahalla. Käsiraha oli kauppaneuvos Augusta Ohlssonin lahjoitus Helsingin Yrittäjänaisille. Kauppaneuvokset Olga Aikala ja Aino Stolt-Järvinen antoivat kumpikin miljoonan markan korottoman lainan yhdistykselle huoneiston oston rahoittamiseen.

Uusi huoneisto sijaitsi Fredrikinkatu 34 B:n toisessa kerroksessa. Remontoidun huoneiston tupaantuliaisia vietettiin 9.3.1961. Näky oli upea: kahdeksan metriä pitkä sali, puhdas parketti, juuri maalatut valkeat katot ja ovet, tapetoidut seinät. Kalusto, valaisimet, verhot, astiat ja taloustarvikkeet olivat pitkälti jäsenten lahjoittamia, lahjoiksi saatuja tai lainavaroin hankittuja.

Huoneiston kauppahinta oli 8.700.000 markkaa, joten rahoitukseen oli tarvittu myös lainaa. Varojen keräys vaati nyt valtavan osan jäsenistön energiaa. Pidettiin myyjäisiä ja kirpputoreja, lastenjuhlia, näyttelyitä ym. Huoneistoa myös vuokrattiin ahkerasti kokous- ja juhlatilaisuuksiin.

Kolmen ensimmäisen "Oma koti" vuoden tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman alkuaikojen aatteellista pohjaa. Pioneerityönä oli nyt yhdistää aatteellinen yhdistystyö liikeyrityksen talouden tasapainottamiseen. Huoneisto oli käytössä vuoteen 1993 asti, jolloin yhdistys muutti uusiin tiloihin Uudenmaankatu 23 A 2:een.

Puheenjohtajat